Heinäkuista puutarhaa (maratoni-postaus varoitus!)

Vihdoinkin pari viikkoa kestänyt "sadekausi" tuntuu väistyneen ja aurinko on paistanut viime päivinä koko pilvisen ja sateisen jakson edestä. Lämpökin on auringon paisteen myötä päässyt nousemaan 20 asteen paremmalle puolelle. Sateen myötä kasvit ovat rehevöityneet hurjasti ja nyt auringossa ne ovat päässeet avaamaan  kukkansa. Toivon kovasti, että loppukesä on nyt aurinkoinen ja lämmin sekä sopivan sateinen. Peukut pystyyn!..

Liljat ovat aloitelleet kukintakauttaan. Liljoja istutan joka vuosi lisää, koska ne kuuluvat lempipuutarhakasveihini niiden värikkyyden ja hieman eksoottisen ulkonäönkin takia;) Jotkut liljat ovat kestävämpiä, toiset eivät niinkään... mutta kun istuttaa ja kokeilee, yleensä joku osoittautuu kestäväksi ja pitkäikäiseksi kukkijaksi omaan puutarhaan. Niinhän se kyllä taitaa olla kaikkien kasvien kanssa puutarhassa; kokeilemalla ja istuttamalla löytyy lopulta oikeat kasvit omaan puutarhaasi:)

Tänä keväänä laajensin viime kesänä tehdyn kolmion muotoisen pionipenkin vanhoihin naapurin rajalla kasvaviin norjanangervoihin asti yhdeksi isoksi perenna-alueeksi. Pionipenkki sai suuren lisä-osan ja väliin tulevan sorapolun takia lisäosa jakautui kahteen osaan. Toinen osa jatkui suoraan pionipenkista ja penkeistä tuli yhdessä pioni-liljapenkki, koska istutin lisäosaan paljon liljoja ja päivänliljoja. Toiseen osaan, joka siis rajautui vanhoihin alasleikattuihin norjanangervoihin, kärräsin multaa hieman kummulle saadakseni tasaiseen puutarhaan vähän korkeuseroja. Kummun päälle istutin luumun ja alue sai nimekseen luumukumpu.

Tässä vähän kuvia miltä pionipenkin alue näytti ennen lisäosaa ja miltä se näyttää nyt.

Tältä alue näytti talvella, kun suunnittelin pionipenkille lisäosaa. (Huomaa lumeen tehdyt merkkaukset alueen rajoista.) Pionipenkki on siis tuo kolmion muotoinen alue nuoren omenapuun (isoin verkkotötterö) ja kahden jasmikkeen (pienemmät verkkotötteröt) välissä.  Pionipenkin ja norjanangervojen välissä oli myös vattumaan alkua, mutta se joutui pois uuden perenna-alueen alta.

Tältä alue näyttää nyt "valmiina". Koska alue on niin nuori ja sinne kylvämäni yksivuotiset kukat (malvikit ja ruiskaunokit) eivät ole vielä aloittaneet kunnolla kukintaansa, ei siinä ole vielä mitään super komeaa kukintaa, mutta eiköhän se siitä muotoidu muutaman vuoden aikana (toivottavasti) komeasti kukkivaksi perenna-alueeksi;) 

Luumukumpua lähempää. Luumukummulle istutin täksi kesäksi paljon itsekasvattamiani yksivuotisia kukkia, kuten revonhäntää, samettikukkaa ja kesäpäivänhattua sekä mukulasta kasvattamiani daalioita. Monivuotisista kasveista luumukummulle istutin mm. siperiankurjenmiekkoja, lamohietakirsikkaa ja suikeroalpia. Tulevina vuosina perennojen määrä tulee lisääntymään. Sorapolku johtaa takana vilahtavaan  metsäpuutarhaan.

On siellä jotain kukintaakin... Kuva on otettu tänään, kun liljat ja värimintut kukkivat. Takana näkyy kukintaansa aloittavat ruiskaunokit.

Väriminttujen tummaan purppuraan vivahtava punainen kukinta on mielestäni upea.

Värimintun väri toistuu hienosti avautumaisillaan olevien liljojen tumman punaisissa nupuissa...

Avauduttuaan tumman punaisten liljojen kukat olivat ehkä vähän pettymys. Nooh, ainakin ne ovat aika uniikin näköisiä, vaikkeivat ehkä niin kauniita...

Sitten jos vielä jaksatte, tässä olisi vielä vähän kuvia kukinnasta pitkin puutarhaa.

keltainen hollanninkurjenmiekka

sininen hollanninkurjenmiekka

The president -kärhö aloittelee kukintaansa. Upean siniset isot kukat!

Sinipiikkiputki

Monta vuotta onnistuneesti talvettamani punainen daalia on avannut ensimmäisen kukkansa luumukummulla.

Arabella kukkii koiratarhan verkkoa vasten. Aika raffisti näkyy vielä verkko kukan takana, mutta tarkoitus olisi, että verkkoa vasten istutetut kärhöt kasvaisivat tulevaisuudessa komeiksi ja verhoaisivat piiloon rumaa verkkoa.

Kun kerran koiratarhasta tuli puhe, pitää varmaan esitellä reipas puutarha-apulaiseni, sekarotuinen husky Juri. Tämä pikkuherra "auttaa" innokkaasti mullan ja kuorikkeen tonginnassa ja levityksessä ym. Mansikatkin meinaavat kadota mansikkamaalta, ei tosin lintujen vaan Jurin suuhun;D

Onnittelut taas tämänkin maratoonipostauksen läpi kahlanneelle. Kesäistä ja toivottavasti aurinkoista viikon jatkoa toivottelen kera suussa sulavien ahomansikoiden, jotka on poimittu metsäpuutarhasta.

Hattaraa, vaahtokarkkeja ja kermakakkuja - pionit ja ruusut parhaimmillaan

Otsikko kertoo jo kaiken tarpeellisen,  nimittäin puutarhassa on tällä hetkellä pionien ja ruusujen kukinta parhaimmillaan. Puutarhan kukkapenkit notkuvat kermakakuista ja hattarapalloista, vaikka sade ja tuuli yrittävätkin rokottaa kukkatykitystä. Tässä pari räpsyä niistä.

Tämä pioniraukka jäi tukematta kunnolla, joten kukat roikottavat maata kohti.

Myös tämä kermakakkumaiset valkoiset kukat omaava samettikukka sopii postauksen teemaan, vaikkei ruusu tai pioni olekaan.

Kylläpäs tuli yllättävänkin hempeä ja siirappinen postaus ottaen huomioon sen, etten todellakaan ole mikään kova vaaleanpunaisen ja muiden hempeiden värien ystävä... ; ) Joten jottei menisi liian siirappiseksi ja imeläksi, laitan tähän loppuun virkistykseksi kuvan upean oranssista värililjasta, jonka sipulin istutin tänä keväänä ; )

Tämän hetken kukintaa

Kasveja on puhjennut kukkaan viimeisen viikon helteisten päivien aikana paljon puutarhassa. Seuraavaksi kuvia niistä kasveista, jotka kukkivat tällä hetkellä. 

Ruusut aloittivat kukkatykityksensä jo ennen juhannusta ja jatkavat edelleen vielä komeampina. Enemmänkin kuvattavia ruusuja olisi ollut, mutta kamerasta loppui akku, joten tässä nyt osa kukkivista ruusuista. Voi olla, että teen ruusuista vielä oman postauksen, kunhan saan kameran akun ladattua...

Tarhakurtturuusu

Loput ruusukuvat ovat teresanruususta.

Metsäpuutarhassa kukkivat tällä hetkellä mm. kanadanvuokot ja viimeisin dyykkaus-löytöni varjolilja.

Aavikolla on kukassa mehitähti ja ketoneilikka.

Sitten vähän sekalaisempaa kukintaa pitkin puutarhaa.

Ukonlaukat ja jättilaukat

Mehiläisen ruokailuhetki laukan kukalla.

Yksi valkoinenkin laukka kukki, mutta se aloitti vähän sinililoja myöhemmin.

Tämän kesän lempi kesäkukkani on musta petunia.

Clematis Arabella

Siperianunikko

Ruskolilja

Ritarinkannus aloittelee kukintaansa.

Tienpientareelta löytynyt vaaleanpunainen siankärsämö.

Kesäistä ja lämmintä viikon jatkoa.

Silmät tarkkana lenkkipoluilla – kasvidyykkaus

Nyt tulee pieni kasvien hankinta -vinkki, varsinkin lenkkeilijöille sopiva eli "kasvidyykkaus". Olen itse löytänyt monta kasvia pihalleni ihan ilmaiseksi, kunhan vain olen muistanut olla silmät tarkkana lenkkipoluilla. Ihmiset ovat nimittäin monesti harventaneet perennaistutuksiaan tms. ja kantaneet ylimääräiset taimet metsänreunaan/ojanreunalle tms. Minä olen niitä sitten kauhaissut mukaan ja istuttanut pihaan pienen rikkaruohon karsinnan ja tuholaistarkastuksen jälkeen. Hyvä puoli näissä löytötaimissa on ilmaisuus ja myös tieto siitä, että kasvit ovat alueella kestäviä, kun ihmiset ovat niitä harventaneetkin. Mahdollinen huono puoli on tuholaisten esim. etanoiden saaminen kasvien mukana puutarhaan, mutta sekin riski on suhteellisen helposti eliminoitavissa tarkastamalla kasvit ja huuhtelemalla sekä perkaamalla niiden juuristot hyvin.

Suosittelen siis pitämään silmät auki lenkkipoluilla. Saattaa näet olla, että tienreunasta löytyy jos jonkinlaista perennaa ilmaiseksi pihaan vietäväksi. Olisi kiva kuulla, jos joku teistä lukijoista on harrastanut joskus kasvidyykkausta. ; )

Tänäkin keväänä ja kesänä olen löytänyt puutarhani kukkapenkkeihin metsänreunasta tai ojanpientareelta mm. jalopähkämön, kulleron, isokonnantattaren, kurjenmiekan ja pikkusydämen.

isokonnantatar

pikkusydän

Viime kesänä löysin nappileinikin ojanpientareelta ja se on kukkinut viime ja tänä kesänä tosi runsaasti.

Nappileinikin runsasta kukintaa

Toivotan hyviä kasvilöytöjä, mikäli innostuit kasvidyykkauksesta. : )

Blomqvistin taimistolla

Viime viikon sunnuntaina suuntasimme auton nokan kohti Pedersöreä ja Blomqvistin taimistoa. Netistä olin taimiston sivuja jo ahkerasti tutkaillut ja kovasti alkoi haluttamaan vierailla siellä, joten pakkohan siellä oli käväistä.

Taimisto oli siisti ja paljon mielenkiintoisia kasveja sisältävä. Koriste- ja marjapensas- sekä perennavalikoima oli runsas. Kauaa ei tarvinnut taimistolla kierrellä, kun jo huomasi sen, mihin taimisto on oikeasti keskittynyt, nimittäin erilaisiin hedelmäpuihin. Hedelmäpuiden valikoima, varsinkin erilaisten omenalajikkeiden määrä oli kyllä ihan omaa luokkaansa ja sisälsi paljon lähiseudun maatiaislajikkeita sekä minulle ihan tuntemattomia omenapuu-erikoisuuksia. Myös luumu- ja kirsikkapuiden valikoima oli runsas erikoislajikkeineen tavallisiin taimistoihin verrattuna. Hedelmäpuita en kuitenkaan ostanut, koska niiden määrä pihallani alkaa olla täynnä. Mutta tulevaisuudessa kyllä tiedän vinkata, jos joku haluaa hankkia hedelmäpuita/-puun ja valita "vähän" laajemmasta ja erikoisemmasta lajike-valikoimasta hedelmäpuut pihalleen.

Ainut miinuspuoli taimistolla taisi olla hieman tyyriit hinnat, koska valtaosa varsinkin puuvartisten kasvien taimista oli jo aika isokokoisia ja vuosia kasvatettuja, mikä vaikuttaa luonnollisesti hintoihin. Minä henkilökohtaisesti olisin kuitenkin mieluummin ostanut vähän pienempikokoisempia taimia ja edullisemmin. Varsinkin vähän erikoisemmissa ja tällöin vähän aremmissa kasveissa olisin halukas ostamaan pienempiä taimia edullisemmmin, näin olisi mukavampi kokeilla taimen viihtyvyyttä/kestävyyttä, eikä taimen mahdollinen kuolemakaan harmittaisi niin paljoa. Tosin nykyään taitavat ihmiset haluta "kerralla vaan komeaa" hinnasta välittämättä ja tähän tarpeeseenhan taimisto vastasi. Makuasioitahan nämä taimikoot ja -hinnat ovat...

Suosittelen käymään taimistolla, jos on kulkua Pedersööreen päin, vaikka kyllähän sinne kannattaa erikseenkin lähteä, ainakin jos asuu kohtuullisen matkan päässä. Taimiston hdelmäpuuvalikoima on kyllä vierailemisen arvoinen.

Kuvia taimistolta ei ole nyt tähän postaukseen kuin pari kännykällä otettua (ja kaiken lisäksi tuossa toisessa on sormi osaksi edessä...) ja nekin vain taimiston upeasta kasvihuoneesta, koska allekirjoittaneella oli paikan päällä vain kasvit mielessä eikä kuvaaminen. ; ) Katselkaa siis kuvia kasvihuoneesta ja näyttää tuolla sivussa jotain taimiakin näkyvän...

No, sitten ne ostokset, eli mitä löysin taimistolta. Mukaan tarttui komea mantsuriankärhö, kaksi upean tummalehtistä keijunkukkaa, kaksi valkomarjaisen mansikan tainta sekä komean kokoinen ja runsaasti kukkiva Norh blue -pensasmustikan taimi. Ja kaikki aika edullisesti, eli kaikki kasvit eivät olleet kuitenkaan taimistolla kovin kalliita.

Upean tummalehtinen keijunkukka

Valkomarjaisen mansikan taimissa oli ostettaessa jo kukkia.

North blue -pensasmustikassa oli jo runsaasti kukkia ja raakileita ostettaessa.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.