tiistai 11. heinäkuuta 2017

Kesän säilöntää


Jotkut säilövät puutarhan satoa talven varalle. Tätä myös allekirjoittanut harrastaa, mutta säilön myös kesää kuvina talven varalle. Parhaimpia paloja laitan tänne blogiin, josta on helppo talven synkkinä päivinä hakea inspiraatiota ja piristystä kuvien muodossa.

Seuraavaksi kuvia heinäkuun alun puutarhasta. Suurin osa pioneista ja liljoista on vielä nupullaan, mutta kyllä kukintaa silti löytyy.

Honkkarin ylläripyllärililja - piti olla oranssi kerrottukukkainen.
Oikeastaan pidän enemmän tästä oranssinpunaisesta. ;)

Siemenestä kasvatettu tarhaidänunikko kukkii.
Jee! Tätä onkin muutama vuosi odotettu.


Siperian serkkuja


Pahteessa kasvihuoneen seunustalla
viihtyy myös keltapäivänlilja.



Uusin ostos: tarha-alpi 'Alexander'

Karhunvatukka kukkii

Ahomansikkaa tulossa...

Vaaleanpuna-/persikkatorvinen narsku









jalokurjenpolvi 'Orion'



Luumukummulla kukkii lilaa ja sinistä:
tädykkeitä, laukkoja, akileijoja ja kurjenpolvia.




Ruoholaukka pistää parastaan.

lehtolaukka

Aika kiva värikombo minusta.
Pieni purppuraheisiangervo on itsenäisesti kylväytynyt.

Sinilaukka kukkii kohta.

Pallerolaukka ei vielä ole uskaltautunut
 kurkistamaan huppunsa alta.

Vaaleanpunaisen siankärsämön siirsin penkin
 reunaan tienpientareelta viime kesänä.
Päivänkakkara on itsenäisesti kylväytynyt.

verikurjenpolvi?

alppiruusu 'Nova Zembla'

Tarhapioni parhaimmillaan.


Nyt jo hieman väsähtäneenä.

'Bowl of Beauty'ä ei tarvitse kauaa enää odottaa.

Loppuun kasvitunnistustehtävä: osaisiko joku tunnistaa
 tämän kukkapenkin reunaan ilmaantuneen kasvin?
Kukat ovat vaatimattomat, punertavat ja lehdet pitsimäiset.
Joku luonnonkasvi se varmaankin on.

Ettei tästä postauksesta tulisi kilometrin mittaista, jätän ruusukuvat seuraavaan postaukseen. ;) Jos hyvä tsägä sattuu, voi pionitkin ehtiä mukaan. Kovasti odottelen nuppujen poksahtamista.

Hyvää viikon jatkoa kaikille!

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Aavikkovisiitti ja löytö


Viimepäivät puutarha on saanut vettä koko kylmän ja kuivan kevään edestä. Sade ei haittaa, kun tietää, miten hyvää se tekee kasveille. Kuitenkin toivoisin jo vähän kuivempia päiviä väliin, niin pääsisi pihahommiin, vaikka leikkaamaan viidakkomittoihin yrittävää nurmikkoa tai tukemaan sateessa kaatuneita perennanvarsia. Kosteuden vastapainoksi tehdäänpä visiitti kuivalle ja karulle aavikolleni.

Aavikolla on kukkinut jo pari viikkoa putkeen sammalleimut ja patjarikot upeasti. Aavikkoni on siis pari vuotta sitten tehty kivikkopenkki, joka on perustettu pihatien sorapohjaiseen reunaan. Kärräsin mustan soran päälle punaista koristesoraa ja istutin mehi- ja kivikkokasveja suoraan siihen. Sekoitin vain istutuskuoppaan vähän hiekan ja mullan seosta. Yllättävän hyvin ovat monet kasvit mehitähdistä ketoneilikkaan ja sammalleimuihin siinä viihtyneet. Idean "suomalaiseen aavikkoon" sain ruotsalaisesta puutarhaohjelmasta Trädgårdstideristä.

Pihatien reunassa sijaitsevalle aavikolle on tullut
laitettua aurinkokennovaloja lähinnä tunnelman vuoksi

Patjarikot ja sammalleimut kukkivat parhaillaan.
Myöhemmin aloittavat mm. ketoneilikka ja maksaruohot.

Edellisen kuvan nurkassa näkyvä liskomainen olemus
kuuluu tälle aavikonvartijalle. Entinen lasten lelulisko
saa tuoda oman panoksensa aavikkotunnelmaan. ;)

Patjarikon kukintaa

Lila sammalleimu

Ristikki Honkkarin kivikkokasvimixistä

Löysin pari viikkoa sitten aarteen kukkapenkistäni, nimittäin kerrotun valkonarsissin. Lamppu syttyi ja muistin tuoneeni nyt jo edesmenneen mummoni pihalta perinteistä kerrottua valkonarsissia omaan puutarhaani. Narsissi katosi moneksi vuodeksi ja ehdin sitä harmitella. Nyt se yllättäen ilmestyi perennapenkkiin uudelleen. Kukkia tuli vain yksi, mutta narskun tyvellä näyttää olevan lisää samaa kasvia kapeiden lehtien perusteella. Toivon mukaan tämä makealta tuoksuva narsissi viihtyisi puutarhassani eikä enää katoaisi.




Onko teidän puutarhoissanne kasvit kadonneet mystisesti ja palanneet monien vuosien jälkeen takaisin?

Hyvää kesäkuun viimeisen viikon jatkoa kaikille.