Juhannusviikon puutarhakierros

Nurmikolla on leinikkimeri. En ole viitsinyt hyönteisraukkojen ruokaa viedä.

Ei, tämä blogi ei, ainakaan vielä, ole täysin kuollut ja kuopattu. Viime aikoina heikkokuntoinen puutarhapäiväkirjani hengittelee vielä - hitaasti mutta varmasti. Kiireinen kevät ja alkukesä on vain pitänyt minut poissa täältä. Jospa alkanut lomani saisi herätettyä tämän sikeästi uinuneen blogini taas vähän virkeämmäksi.

Juhannuksen lähestyessä puutarhan kukinta on lämpimän kevään ja alkukesän takia runsaasti viime vuotta edellä. Pionit raottavat jo nuppujaan ja kurjenmiekat pistävät parastaan viikkoja kestäneestä kuivuudesta huolimatta. Kastelukannujen kanssa on kyllä pihalla saanut jolkutella vähintään joka toinen ilta. Mieluummin kuitenkin tämä kuivuus ja lämpö kuin sateet ja koleus, joista viime kesinä olen saanut tarpeellisen annoksen. Kuivuudesta pääsee kastelemalla, puutarhan kuivattaminen ja lämmittäminen olisikin haastavampaa. ;)

Lähdetään puutarhakierrokselle. Ensin suunnataan pioni-liljapenkkiin ja luumukummulle, jossa tällä hetkellä pääosassa ovat puna-ailakit, akankaalit ja tummakurjenpolvi. Kohta pionit jo valtaavatkin täällä estradin.

Nurmikko ei muuten tunnu tässä kuivuudessa kasvavan, mutta
pioni-liljapenkin reunaan on jo ilmestynyt sotkuisen näköisiä ruohotupsuja...

Edessä on pioni-liljapenkki, takana näkyy luumukumpu.
Vasemman alakulman pinkki olio on kiviflamingo, jonka nokka on irronnut.

Pioni-liljapenkkiin olen halunnut isojen ja näyttävien kukkien vastapainoksi
niittymäisyyttä, jota tuovat mm. puna-ailakit, akileijat ja kastikat.

Penkin reunassa kasvavan akankaalin ja hopehärkin
yhdistelmä on välimerellisen raikas.

Honkkarista tänä keväänä ostamani pikkukurjenmiekka 'Little Shadow'

Flöristä olin hankkivinani upean punaisen Red Zinger -kurjenmiekan,
mutta sainkin tällaisen lilan tyypin.

No, ei tämäkään todellakaan ruma ole, mutta joskus sen 
oikean Red Zingerinkin haluaisin puutarhaani saada. 

Kurjenmiekoista kukkii nyt myös taatankurjenmiekka taustanaan nurmikon leinikit.

Taatankurjenmiekan vieressä paahteessa viihtyy myös loistosalvia.

Keltakurjenmiekka sai liian voimakkaan kasvunsa takia lähtöpassit
 pioni-liljapenkistä. Tällä hetkellä hän majailee kottikärryssä odottaen siirtoa
 puutarhalammen reunaan. Jaksaa hän kottarissakin kukkia.

Lakoamaan alkaneet siperiankurjenmiekat kurinpalautuksen jälkeen.

Juhannuspioni on puutarhani aikaisin pioni.
Tässä hän poseeraa jalopähkämön kanssa.

Lisää pioneja on tulossa kukkaan kovaa vauhtia.

Luumukummulla kukkivat tummakurjenpolvi ja laukat.

Luumukummulla kukkii myös yksi valkoinen laukka.

Valkoinen akileija hohtaa illan hämyssä.

Valkoiset kyyhkyt

Flöristä viime syksynä tilatut marhanliljat kukkivat kohta.

Luumukummulla kukintaa aloittelee verikurjenpolvi.

Sitten käväistään metsäpuutarhassa, jossa varjorikkojen ja kanadanvuokkojen kukinta on alkanut.

Viime kesänä puutarhaani muuttanut 'P. M. A. Tigerstedt'-alppiruusu
kukki pari viikkoa sitten komeasti.

Nyt kukinta alkaa olla ohi.

Paraatipenkissä on laukkojen pallomeri. Sinne istutinkin syksyllä 30 ukkolaukan sipulia. Kannatti!

Paraatipenkin reunaan on itse tiensä löytänyt yönsininen orvokki.

Kasvarin eteläseinustalla keltapäivänlilja ja siemenestä kasvattamani idänunikko loistavat kilpaa.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! Täällä on ollut nyt niin kuivaa, että minua ei yhtään haittaisi, vaikka koko juhannusviikonloppu vietettäisiin vesisateessa. ☔☔☔